Hyppää sisältöön



kuva





 
Lukulamppu




 





 

OULUN KAUPUNGINKIRJASTON

Kieli Kieli
Varastohelmiä Varastohelmiä

Kenkô, Yoshida: Joutilaan mietteitä (suom. Kai Nieminen 1978)

”Suurin iloni on istua yksin lampun valossa avoimen kirjan ääressä ja tutustua menneitten aikojen ihmisiin.” Näin kirjoitti 1300-luvulla japanilainen Yoshida Kenkô, joka palveli ensin keisarin henkivartiokaartissa ja ryhtyi sitten buddhalaispapiksi. Hänen ajatustensa ja huomioidensa välityksellä mekin voimme kurkistaa keskiajan Japaniin. Ihminen on sama, tavat ja perinteet erilaiset. Kun Kenkôn mielestä ihmisen on parasta olla vaatimaton, kaihtaa ylellisyyttä, elää köyhänä ja olla havittelematta maallista mainetta, hän ihmettelee aikalaisiaan, jotka ”…parveilevat kuin muurahaiset: kiiruhtavat itään ja länteen, juoksevat etelään ja pohjoiseen […] Mihin he tällä kaikella pyrkivät? Loputon on heidän elämänjanonsa ja hyödynsaalistuksensa.” Toisaalta vaatimattomuutta ylistävä mies saattaa olla hyvin tarkka seikoissa, jotka koskevat käyttäytymistä, tapoja ja perinteitä. Pohtimista aiheuttaa kirjelippaan paulan oikea solmiminen, närkästystä maalainen, joka seurustelee kaupunkilaisen kanssa. Japanilaiseen kulttuuriin kuuluvat kuu ja kirsikankukat olivat tärkeitä jo 1300-luvulla. Kenkö kirjoittaa: ”Syksyinen kuutamo on sanomattoman kaunis. Joka huomauttaa, että ainahan kuutamo on kaunis ei ymmärrä mitään; on surullista ajatella että jonkun aistit voivat olla niin turtuneet.”

Kirjan saatavuus


Tenhunen, Eeva: Keisari seisoo palatsissaan (1971)

Vuonna 1964 Eeva Tenhunen halusi tienata vähän opiskelurahaa ja kirjoitti isänsä antiikkisella kirjoituskoneella teoksen Mustat kalat, josta tuli yksi kaikkein aikojen suosituimmista suomalaisista dekkareista. Kirjassa esiintyvät Martti Halla ja Liisa Rautasalo, jotka ratkaisevat murhia kaikkiaan kuudessa Tenhusen dekkarissa. Keisari seisoo palatsissaan on Martti ja Liisa -sarjan toinen osa. Liisa on siinä laudaturtyötä kuuluisasta kirjailijasta Erik Brenneristä tekevä kirjallisuudenopiskelija. Hän seurustelee Brennerin sukuun kuuluvan Karin kanssa ja matkustaa sulhasensa kotikartanoon hankkimaan aineistoa työtään varten. Ystävällisestä vastaanotosta huolimatta Liisa alkaa vaistota synkkiä sävyjä kartanon ilmapiirissä. Edellisenä talvena tapahtunut suvun jäsenen kuolema askarruttaa teinipoika Jyriä, joka haluaa tutkia asiaa Liisan kanssa. Harmittoman tuntuisesta salapoliisileikistä alkanut asioiden kaiveleminen ja vanhojen salaisuuksien paljastuminen johtaa siihen, ettei Liisa tunne enää oloaan turvalliseksi. Martti Halla on kutsuttava paikalle.

Kirjan saatavuus


Lang, Maria: Punaiset kissat (1965, suom. 1966)

Ruotsalainen tyttökoulun rehtori Dagmar Lange (1914-1991) kirjoitti  vuonna 1949 ensimmäisen dekkarinsa Murhaaja ei valehtele yksinään nimellä Maria Lang. Noin 40 julkaisemansa suositun salapoliisiromaanin myötä hänestä tuli Ruotsin ensimmäinen dekkarikuningatar. Punaiset kissat –kirjassa Englannissa oleskeleva Bodil Odén alkaa ihmetellä, kun hänen Ingalill-pikkusiskostaan ei ole viikkoihin kuulunut mitään. Bodil matkustaa takaisin kotimaahansa ja saa kuulla, että Selma Lagerlöfin kotimuseossa Värmlannissa kesäoppaana  työskennellyt sisko on lähtenyt työpaikastaan aiemmin kuin oli sovittu. Vaikuttaa siltä, ettei kukaan, ei myöskään omituisesti käyttäytyvä, kirjallisia sitaatteja heittelevä poikaystäväkandidaatti Gert Bergerkään tiedä, missä Ingalill on. Bodil seuraa siskonsa jälkiä ja ajelee valkoisella Volvo Amazonillaan pitkin kauniita syyskuisia Värmlannin maisemia. Paikalle tarvitaan kuitenkin kokenut komisario Wijk ennen kuin mysteeri ratkeaa.

Kirjan saatavuus

Maria Langin tuotanto

Langin kirjoihin perustuvat DVD:t

 


Blogit Blogit