Hyppää sisältöön



kuva





 
Lukulamppu




 





 

OULUN KAUPUNGINKIRJASTON

Kieli Kieli
Lukuvinkkejä Lukuvinkkejä

Lehtinen, Tuija: Väärä vainaja (2016)

Väärä vainaja on konkarikirjailija Tuija Lehtisen ensimmäinen dekkari. Se aloittaa sarjan, jonka päähenkilönä on eläkkeelle jäänyt poliisi Erja Repo. Entisen koulukaverin tytär Jenni ottaa yllättäen yhteyttä Erjaan, koska hänen kummitätinsä kuolemassa on jotain hämärää. Rahat ovat hävinneet eikä ruumiskaan ole aivan sellainen kuin pitäisi. Yksin viihtyvää, harrikkamatkoista haaveilevaa Repoa ei toimeksianto järin kiinnosta, mutta hän lupaa tutkia asiaa.  Riuskaan toimintaan tottuneena hän haluaisi selvittää tapauksen paljolti omin päin, mutta joutuu toisinaan turvautumaan vanhojen työtovereiden apuun, sillä uhkarohkeus vie nuuskijan tosi kiipeliin.

 

Kirjan saatavuus


Kytömäki, Anni: Kultarinta (2014)       

Kanto, Anneli: Lahtarit (2017)

Westö, Kjell: Missä kuljimme kerrran (2006) 


"Sisällissota ja myöhempi lapualaisuus tapahtumasarjana, ajan henkenä, eteenpäin vyöryvinä, joskin takapajuisina voimina näkyvät näiden romaanien

sivujuonteissa muilutushetkinä, henkilöiden valintojen ja ajatusten taustalla vaikuttavina haamuina, elämän mullistavina vuosina, joista ei ole paluuta takaisin entiseen köyhään tai rikkaaseen kotoisuuteen. Kolmikkona nämä romaanit avaavat hyvin moniulotteisen tien vaikuttavaan, mutta surulliseen suomalaisuuteen."


Lue lisää Aarrekirjastosta

 


Kirjan Kultarinta saatavuus

Kirjan Lahtarit saatavuus

Kirjan Missä kuljimme kerran saatavuus


Lindgren, Astrid: Sotapäiväkirjat 1939-1945 (2016)

Astrid Lindgren kertoo, millaiselta näytti toinen maailmansota sivustakatsojan silmin. Ruotsi pysyi sodan ajan puolueettomana, vaikka päästikin saksalaisten junia kulkemaan maansa läpi. Lindgren kirjasi pelkonsa sodan laajenemisesta, järkyttävät tapahtumat ja sodan vaikutuksen arkielämään 17 nahkakantiseen päiväkirjaan, jotka majailivat 70 vuotta pärekorissa Dalagatanin kodissa ja julkaistaan nyt ensimmäisen kerran. Kirjailija oli sodan alussa tavallinen konttoristi ja perheenäiti, mutta hänet palkattiin salaiseen työhön tiedustelupalvelun kirjesensuuriin. Kirjeitten kautta hän sai enemmän tietoa julmuuksista kuin virallisten tiedotusten varassa olevat kansalaiset. Sotatapahtumien lisäksi hän merkitsi muistiin myös perhe-elämän sattumuksia, matkoja ja  juhlien viettoa. Vaikka Ruotsissakin säännösteltiin elintarvikkeita, nälkää ei nähty. Jouluna 1942 Lindgrenin perheen pöytään katettiin mm. kinkkua, sylttyä, pasteijaa, saltrullea, vasikanmunuaisia, kanaa, poronsatulaa, ankeriasta, pikkuleipiä, piparkakkuja ja konjakkikransseja.

Kirjan saatavuus


Blogit Blogit